Lauantaina suuntasimme Valkeakoskelle Taru-Marin kanssa, matkassa koirista Sani ja Siru sekä pitkästä aikaa myös Uuke. Kehät meni melkoisen tiukille päällekkäin, mutta Sani ehti pyörähtää eka luokassaan ja sitten juoksujalkaa koikkerikehälle, joten en nähnyt mitteleiden loppupään sijoituksia ollenkaan, pahus!

Sanille tuloksena AVO EH, tuomari ei tykännyt juurikaan Sanista, äkkiseltään luetun arvostelun juttuja en enää muista mutta eipä tuo niin justiinsa ole. Sani tuskin enää käy kovin paljon näyttelyissä, mitä sitä rahoja siihen tuhlaamaan kun ei se siitä muutu, pari eriä on saanut ja siihen se sitten varmaan jääkin. Josko ulkomaille joskus koettaisi tunkea.. Sanin rahat taidetaan tuhlata agilityyn jatkossa.

Koikkereita oli 8, kiva määrä, joista 3 oli uroksia ja 5 narttuja. Valiouroksia oli Uuken lisäksi vain yksi. Uuke voitti luokkansa ja oli samalla ainut SA:n saanut uros joten myös PU1. Arvostelu oli todella kiva ja tuomari tykkäsi Uukesta, mitään negatiivistä ei arvostelussa ollutkaan, hyvää oli mm. olemus, koko, vahvuus, ilme..liikkeet oli erinomaiset, ja se onkin mielestäni Uukessa paras juttu, se nauttii esiintymisestä ja liikkuu todella hyvin. Narttujen ajan jänniteltiin tuloksia ja vain kaksi narttua sai SA:n, toinen niistä oli Siru! :) Meillä oli tavoitteena se että Uuke voittaisi urokset ja Siru nartut, jotta oltaisiin kerrankin vastakkain, mutta ei.. :( (kerran se oli lähellä, Polvijärvellä, silloin Siru voitti nartut mutta Uuke oli pu2) Siru oli PN2 tällä kertaa ja nartut voitti Bella Belleza´s Cindy, saaden ekan sertinsä, onnea! Roppi kehässä Uuke voitti Cindyn :)

Iltapäivän aikana kuluteltiin aikaa mm.syömällä aivan huippuhyvää ruokaa näyttelypaikalla, juttelemalla tuttujen kanssa, tehden ostoksia tutusta ja vakkariksi osoittautuneesta paikasta eli Hauhaun autolta, myyjien kanssa vaihdeltiin taas kuulumiset, vaikka vasta viikko sittenhän sitä Saarijärvellä nähtiin ;) Ryhmäkehissä käytiin pyörähtämässä, ei menestystä odotetustikkaan, mutta oltiinpahan mukana edes.

Tämä oli Uuken viimeinen kotimaan näyttely, sillä maanantaina (eli juttua kirjoittaen tänään) se aloitti epilepsia lääkityksen. Ulkomaille suunnataan ensi vuonna jos mahdollista. Se riippuu niin miten lääkkeet käy Uukelle, turvottaako ne sitä kuten Nikkeä jne jne. Aika näyttää.

Sunnuntaina olin Keuruun näyttelyssä kehätoimitsijana, joten koiria tuli nähtyä viikonlopun aikana aika kiitettävän paljon. Leppoisa pikkuryhmis meni hyvässä tunnelmassa, mutta tuomarille ehdottomat plussat, Elena Ruskovaaran kehässä pyöritin ja täytyy sanoa että kumpa kaikki tuomarit olisi hänen kaltaisiaan! Se tyyli miten käsitteli koiria ja jutteli heille, opasti esittäjiä ja antoi vinkkejä jne. Aivan mahtava! Suosittelen!

Tänään Uuke siis sai ekan pillerinsä klo 08:00, se on sama aika kuin Nikelläkin, joten iltatabu tulee ruuan jälkeen kahdeksalta sitten.

Näin ollen ennakko suunnitelmista poiketen, Uukea ei nähdä erkkarissa lokakuussa, toki mietin otanko kumpaakaan pojista turistiksi mukaan, mutta sinne on aikaa.. Nova osallistuu pentuihin kyllä, joten paikalla olen :)

Uuke jättäytyi pois omasta päätöksestäni myös Kaverikoirahommista, en lähtenyt kyselemään Kennelliitolta kantaa saisiko osallistua lääkittynä vai ei, päätin että koska Uuke tahtoi lopettaa hommat, se saa niin tehdä. Tälle kaikelle täytyy olla jokin tarkoitus? 

Uuke sai keväälle ekan kohtauksensa vain vajaa puolivuorokautta sen jälkeen, kun Uuken Kaverikoirapuolen idoli kuoli. Se oli ainut koira jota Uuke selvästi seuraili mitä se tekee ja tykkäsi siitä uroksesta kovasti, niillä synkkasi hyvin, muista uroksista Uuke ei niin innostunut, toki se ne tervehti ja tykkäsi jotenkin mutta ei kytännyt niiden tekemisiä ja vierailuilla noteerannut muita mitenkään, vain tätä yhtä se moikkaili kesken vierailuidenkin. Tämä ihana poikakoira kuoli lenkillä ollessaan aivan yllättäen, seuraavana päivänä aamuyöstä Uukelle tuli eka kohtaus. Se selvästi tahtoi lopettaa hommat kun idolikin on poissa, joskin paljon pahemmalla tavalla kaveri lähti :( Osanottoni Kirsille! Joten koska Uuke ei tahtonut jatkaa, tälle kaikille täytyy olla tarkoitus, niin mä ajattelen. Niken kohdalla sitä tarkoitusta en tosin käsitä mitenkään päin.

No, elämä jatkuu, ja toivottavasti se jatkuu vielä pitkään pojillamme! Mutta tulevaisuuden suunnitelmia on tehty ja niihin kuuluu yksi uusi harrastuskoiran paikka täytettäväksi. Nyt kun meillä on vain kaksi eläkeläistä eikä harrastuksia missään muodossa, paitsi lenkkeilyt yms. mutta ei näyttelyitä, ei agia, ei tokoa, ei mejää.. ei muuta kuin mätsäreitä.

Se, koska tuo puuttuva aukko täytetään ja kenellä, sitä en tiedä vielä. Tilausta on laitettu vetämään, josko narttu sen otti edes vastaan.. Mutta toivottavasti vuoden päästä tähän aikaan meillä on uusi koira talossa jonka kanssa päästään treenailemaan omia juttujamme. Toiveekkaana olen ostanut jo nyt (!) uuden pannan ja leluja kaappiin odottamaan, ihan sillein vähän kerrallaan teen hankintoja.. vaikka pennun tuloon voi mennä aikaa kauankin :D Mutta, sitä odotellessa toiveissa olisi Sanille pentueemme C-pennut ainakin..on siis paljon mitä odottaa.