Eilen oltiin Uuken kanssa taas agilityharkoissamme, vielä on tämän jälkeen 2 kertaa jäljellä, tosin meidän osallistuminen seuraavaan ihan ajallaan riippuu ihan Windystä. Sovittiin jo ohjaajamme kanssa että voi olla että liidellään vasta kahden viikon päästä seuraavan kerran.

Tällä kertaa harkattiin hyppyjä pelkästään, tosin uutena esteenä mukaan tuli rengas. Yksitellen saimme tehdä puomia, A:ta ja lopuksi keinua ohjaajan avustuksella.

Rengasta harjoiteltiin eka pelkällä irto renkaalla, sitten erilaisella harjoitusrenkaalla ja lopuksi "oikealla" renkaalla. Uuke meni näistä kaikista hyvin.

Rata sisälsi 9 estettä: muuri-harkka rengas-hyppy-hyppy-oikea rengas-hyppy-kepit (6 keppiä vain)-hyppy-hyppy. Ekalla kerralla ratamme meni kohtuu hyvin, toisella kertaa ei niinkään. Uukella oli niin kivaa että se kuumeni taas liikaa. Tosin kuumuus näkyi sillä vasta lopussa ja keppien jälkeen alkoi rähjäys ja toiseksi viimeisellä esteellä eli hypyllä nappasi mua jalkaan. Viimeinen este meni sitten kyllä hyvin.

Teimme radasta myös pieniä erilaisia pätkiä ja radan loppuosasta tehtiin takaperin hyppy-kepit-hyppy ja tässäkin Uukelle heitti yli het keppien jälkeen. Vaikea koira ohjata! Se osaa ja sillä on intoa, mutta jos juoksen kovaa se aloittaa räyhäämisen ja käy kierroksilla muhun kiinni. Jos menen hitaammin en ehdi sen mukana ja sitten se menee väärin esteet. Ohjeet täytyy lähes huutaa sille täysillä ja kokoajan olla käsi suorana, tällöin osumistarkkuus oikealle esteellä on hitusen parempi. Se seuraa aivan liikaa mun käsiä, koska kuvittelee että siellä on namia aina. Se ei irtoa tarpeeksi vaan on liian perskärpänen välillä ja tällöin se vetäisee hypyt siivekkeen kautta tai kikkailee muuta.

Mutta, emme lannistu, alkeiskurssin jälkeen jatkamme talvella kyllä jatkokurssillekin. Koira kuitenkin tykkää lajista, mäkin vähäsen, ja kokoajan opitaan uutta. Toko on liian pilkunviilausta tuon adhd:n ajatusmaailmalle, vauhtia ja vaaralliia tilanteita on enempi Uuken mieleen :D

Mutta eiliseltä jotain hyvääkin, kontaktit A:lla ja puomilla meni loistavasti, lopussa se osaa itse hidastaa jo tarpeeksi ja jää odottamaan palkkaa. Keinulla tajusi nyt vasta että sehän liikkuu!! Mutta ei onneksi reagoinut siihen muuten mitenkään.

TÄSSÄ kuva eiliseltä jälleen.

Olemme menossa tänään Windyn kanssa röntgeniin ottamaan selvää montako pentua siellä pitäisi olla ja ovatko niin isoja kuin ultra antoi ymmärtää eli mietitään mahtuuko ne tulemaan oikeaa reittiä ulos. Aloitin tänään lämmönmittailun (vuorokausia 57/56) koska aamulla Windy aloitti läähättelyn levottomana ja meni itse pentulaatikkoon ekaa kertaa jo olemaan (ennen tätä aamua Windy ei tiettävästi ole laatikossa käynyt). Kovasti vaihtaa siellä paikkaa ja pientä petailua on havaittavissa. Lämpöjen mukaan ihan vielä ei H-hetken pitäisi kuitenkaan olla. On tämä jännää, kokoajan odottaa että joko nyt, entä nyt.. :)