Lauantaina ajelimme Taru-Marin, Sirun ja Uuken kanssa Seinäjoen kv näyttelyyn cacibit mielessä :) Tuomarina oli uusi tuttavuus latvialainen Tina Sulce, joka kyllä antoi kivat ja oikeanlaiset arvostelut mutta oli muuten varsinainen pettymys. Olemuksesta huokui sellainen evvk-mieliala ja tuntui ettei rotu tainnut kiinnostaa yhtään, sellaisia huokailuja ja viitteitä oli esillä. Noh, ei ole eka kerta kun tuomaria arvosteltava rotu tympii :D Koikkereita oli 15 ilmoittautuneena, näistä pari poissa. Uuke hienosti tuloksella VAL ERI1, PU3. Ahtaat takaliikkeet oli tänään se josta rokotti, ilmeisesti liiketuomari tuntui olevan kun juoksutti koiria paljon! Maininta hiukan korkeasta hännästä oli jälleen myös paperissa ;) Sirulla menikin sitten paremmin, tuloksena VAL ERI1, PN2, CACIB -> CIB!! Onnea! Eli yksi cacib lähti mukanamme Jyväskylään, hieno homma, Uuke jatkaa metsästystä sen suhteen vielä.

Mittelikehällä kävin moikkaamassa tuttuja, ehdin nähdä juuri muun väristen ropin valinnan, joten totaalisen päällekäin meni kehät. Onneksi ei tullut ilmoitettua yhtään mitteliä kehiin, en olisi ehtinyt itse ainakaan esittää niitä..

Sunnuntaina meillä piti olla möllitoko kisat, mutta se peruuntui meidän osalta. Saimme huomata että muuten niin hyvien bussiyhteyksien varrella kun asutaan ettei sunnuntaina juuri SE bussi kulkenutkaan. Eli emme sitten päässeet mölleihin, ensi sunnuntaina uusi yritys :D

Maanantaina ohjelmassa oli pentulaatikon rakentaminen tai pikemminkin tarvikkeiden osto. Suunnitelmat meni uusiksi kun saimme sen verran asiantuntevaa palvelua K-Raudassa että myyjä ehdotteli muitakin materiaaleja kuin olin itse ajatellut, mukaamme lähti siis aivan erilaiset rakennuskamat kuin piti. Mutta hyvä niin, edullisempaa myyjä meille möikin! Suuntasimme Taru-Marin kanssa heidän luokseen jossa on tilat ja työkalut lootan rakenteluun ja niimpä projekti jäi sinne, Taru-Marin mies Esko nikkaroi hetkessä mallipiirustukseni kaltaisen - tosin jopa paremman, laatikon :) Ihanaa! Kiitos! On ilo ja onni kun on tuollaisia ystäviä jotka auttaa. Tänään laatikko saapui sitten meille ja se kasattiin valmiiksi. Se näyttikin isommalta kuin mitä mittojen valossa ajattelin, korkeuskin meni vähän liian korkeaksi, onneksi yksi reuna tehtiin tarkoituksella matalammaksi kuin muut, täytyy tehdä korotukset lootan molemmin puolin jotta mamma pääsee laatikkoon ja pois. Reunojen korkeudessa oli otettu huomioon tulevat koikkerilapsukaiset ja niiden mamma, samoiten sisämitoissakin ajateltiin koikkeria, yksi laatikko sopii molemmille roduille. Mitteleille joutuu laatikkoa jakamaan alkuun ainakin jonkin verran, jottei ole "liikaa tilaa". Sani koe hyppy reunojen yli ja vaivattomasti meni korkeammaltakin ylitse, mutta se ei tosin ole tarkoituksena vaan matalampi on mittelien juttu. Uuke koemakasi laatikon kotona ja hyvin sinne koikkeri näytti mahtuvan. Uuke ei omaa äidillisiä vaistoja, eikä laatikko viehättänyt yhtään enää tuon jälkeen, joten tuskinpa se sinne änkeää nukkumaan. Parempi niin, koska se on tarkoitettu mammalle ja lapsukaisille, ei aikuiselle urokselle ;)

Eilen meillä oli agilityharkat. Harjoiteltiin uutena juttuna keinua (vielä on pöytä ja rengas opettelematta ja 3 kertaa alkeiskurssia jäljellä). Keinun harjoittelu ei tuottanut Uukelle ongelmaa, mutta olen melko varma että aikanaan kun sitä mennään ilman apuja se tulenee olemaan vaikeaa, tuollainen liikkuva härveli kun ei ole Uuken juttu, tai ei ole koskaan ainakaan ollut.. Katsotaan kuinka käy! Tehtiin rataa hyppy-putki-kepit-hyppy (jonne koira ohjattiin kiertämällä hyppyeste)-a-keinu sekä toinen rata perään samanlaisena mutta viimeinen este oli sama kuin ensimmäinen eli hyppy. Rata meni muuten hyvin, Uuken pystyi jättämään lähtöön ja antamaan suoraan käskyn "putkeen" mutta sitten kepit takkusi, ekaa kertaa aikoihin kepit oli tosi vaikeat, tuntui että ihan kuin koira ei olisi koskaan niitä nähnytkään!! Hypyn kierto meni hyvin ja A-este myös, keinulle meni liian vauhdilla ja piti olla tarkkana että odottaa laskeutumista jota meidän ohjaaja avusti.

Tehtiin yksittäisenä harjoitteluna puomia, josta Uuke tykkää kovasti. Tein myös lämmittelynä keppejä aiemmin ja ne sujui silloin. Hyppyä otin muutaman kerran yksitellen ja niin etten ohjannut enää tuon jälkeen putkeen, se tuntui olevan "kova pala", koska Uuke tahtoisi putkeen niin mielellään. Koiran ilme oli näkemisen arvoinen kun peräkkäin on hyppy-putki ja otankin pelkän hypyn ja siirrytään muualle.. :D Koira parka! Tänään tunnelma oli hyvä, Uukella ei keittänyt yli ja se oli kuulolla hyvin. Jostain syystä se koki vasta tänään ahaa-elämyksen että kurssilla on toisiakin koiria, aiemmin ne ei ole kiinnostaneet yhtään mutta tänään olisi pitänyt mennä moikkaamaan kaikkia.

TÄSSÄ tämän päiväinen ratamme.

Kävellessämme agilityhallille matkalla tuli vastaan hieman oudosti käyttäytyvä mies. Oletin että mies saattoi olla lievästi kehitysvammainen. Mies kävi kyykkyyn nähtyään meidät pidemmästä matkasta, kuulin epämääräistä huutelua ja meinasimme kiertää miehen (ajattelin ensin että humalainen..). Mies tarjosi kättään Uukelle oikeaoppisesti eli kämmenselkä ylöspäin. Uuke nuuhkaisi kättä. Sen jälkeen nuuhkaisi miestä takaapäin ja siirtyi eteen nuolaisten naamasta. Hyvin varovaisesti tutki ja mies oli aivan hiljaa. Uuke kun oli tarkastuksensa tehnyt, mies jatkoi matkaa askeleen pari ja huusi heti kovaan ääneen "kukkuu". Uukehan kääntyi katsomaan outoa ääntä, sen jälkeiset huudot ei Uukea enää kiinnostaneet mutta perään vihellys aiheutti koirassa hämmennystä. Olin aika otettu Uuken käytöksestä, hyvin oudon oloinen ihminen ja se tutustui siihen silti rauhallisesti ja uteliaasti. Joku toinen koira ei ehkä olisi mennyt ollenkaan luokse ja olisipa voinut haukkuakin kun perään huuteli oudosti ja kovaa kaikkea. 

Aiemmin bussissa matkustettaessa meillä oli kuskina samainen nainen joka monet muutkin kerrat on ajanut tuota samaa vuoroa. Tänään juttelimme ekaa kertaa koirista bussissa :) Jäimme etupenkkiin kun oli "normaali" bussi eikä katuri. Nainen kyseli Uuken rotua ja oli kovin kiinnostunut meidän agilitystämme. Hänellä itsellään on siperianhuskyjä. Uukesta oli mukavaa kun joku huomioi sen bussiin noustessa ja poislähtiessä, kerrankin joku jutteli sille ja rapsutteli! :)